Venetsiaa ristiin rastiin

Tämänkertainen matkakohteemme Venetsia sijaitsee Adrianmeren rannikolla. Se  on rakennettu 118 saarelle, joita yhdistää toisiinsa 354 siltaa. Saarista suurin on Lido, jossa yövyimme tällä matkalla. Venetsiassa asuu noin 260 000 asukasta, joista vanhassa kaupungissa noin 60 000. Sen keskus on kuuluisa Piazza San Marco, jonka laidalla ovat Pyhän Markuksen kirkko ja kellotorni. Tässä matkakertomuksessa kuljemme ristiin rastiin tuota mereen vajoavaa kaupunkia, joka on yksi kuuluisimpia maailmassa.

Lähdimme majoituspaikastamme hotelli Excelsiorista Piazza San Marcolle  yksityiskuljetuksella. Tuo kaunis vene kulkee puolen tunnin välein ja on hotellin asukkaille maksuton.

Vene kuljetti meidät torille ja tavoitteena oli tutustua ensin sen päänähtävyyteen.

San Marcon kirkko

Olimme ostaneet ”ohitusliput” netistä San Marcon kirkkoon. Päästyämme kirkon pihaan päätimme kokeilla, pääsisimmekö sisään ennen varaamaamme aikaa. Eihän siinä ollut mitään ongelmaa. Eli teille, jotka olette menossa katsomaan tuota huippusuosittua nähtävyyttä, tiedoksi: Netistä voi varata ”ohituslippuja” 1,5 eu hintaan (www.alata.it) . Sillä pääsee sisään ryhmille varatusta ovesta pääsisäänkäynnin vasemmalta puolelta. Ei tarvitse jonotella tuntikausia…

Onhan se vaikuttavan näköinen kirkko, kuten kuvat kertovat:

Kirkon muut erityisnähtävyydet ovat mosaiikista tehdyt katot ja lattiat. Ne olivat silmiä hivelevän kauniita taideteoksia ja niitä riittää…

Kävimme katsomassa ”pakolliset” kirkossa. Maksoimme 2 eu lisämaksut siitä, että halusimme nähdä kirkon äärettömän arvokkaan alttariseinän Pala d´Oron, johon on tuhlailtu hirveä määrä jalokiviä ja helmiä. Olihan se hieno se. 

Museon, tornin ja aarrekammion jätimme katselematta, sillä onhan ne nähty, edellisellä kerralla. Pihiys  iski, kun joka paikkaan pitää erikseen vielä maksella 🙂

Lähdimme kirkkokierroksen jälkeen vaeltamaan Venetsian labyrintteihin. Olimme vaikuttuneita siitä, kuinka upea tuo kaupunki todella on. Maailmaa on tähänkin mennessä kierrelty pitkin ja poikin, mutta vastaavaa ei löydy muualta, ei lähimainkaan.

 

Kiittelimme jo tässä vaiheessa viisauttamme, että olimme varanneet 3 päivää aikaa kuljeskella kaupungilla. Jatkossa kiitoksemme aihe osoittautui paikkansa pitäväksi. Kuljimme, katselimme, ihmettelimme, koimme, näimme, ihastelimme… Jossain vaiheessa jalat alkoivat väsyä kävelemisestä ja mieli tukahtua paljosta näkemisestä. Pradat,  Louis Vuittonit ja muut maailman merkit saivat rauhassa houkutella meitä näyttävillä näyteikkunoillaan, mutta emme sortuneet, tälläkään kertaa. Sen sijaan kanaalit, gondolit, kapeat kadut ja kauniit palatsit kiehtoivat. Pysähdyimme välillä pitsalle Trattorio Calileoon. Marjatta tilasi jälleen kerran pomminvarman 4 juuston pitsan, minä kokeilin jälleen meren eläviä. Marjatta onnistui valinnassaan, kuten yleensä, minä petyin tällä kertaa niinkuin aina silloin tällöin. Sain haalean tuotoksen, johon oli laitettu aivan liikaa tomaattisosetta eikä maku muutenkaan  valloittanut. Eläköön Quatro Formaggio!

 

Sitten alkoi jo väsy painaa matkalaisia sen verran, että suuntasimme veneelle ja kämpille. Marjatta meni oitis petiin, minä roikuin hotellin aulassa pianisti-laulajaa kuunnellen ja matkaopasta lukien. Sama harrastus jatkui vielä kämpällä pitkälle iltaa ennen kuin uni voitti. 

Tavoitteenamme oli käydä Galleria della Accademiassa ja/tai Guggenheimin museossa. Vaelsimme kaikessa rauhassa kapeita katuja mittaillen. Pysähdyimme ihailemaan hotellien auloissa olevia näyttelyjä, tutustuimme Venetsian taidebiennaalin näyttelyihin, ihmettelimme kaoottisen selkeää vesiliikenneruuhkaa, ihailimme palatseja. Eli sitä samaa taas.

 

Tämä taideteos teki meihin suuren vaikutuksen. Kelpaisi meillekin!

Kävimme useassa näyttelyssä ja havaitsimme, että aika oli vierähtänyt niin, että taidemuseot menisivät kohta kiinni. Menimme vielä Guggenheimiin ajatuksella, että selvitetään mitä siellä on näytillä. Saimme eteemme sen hetkisestä näyttelystä tehdyn taidekirjan. Selasimme kirjan läpi ja totesimme, että se näyttely on nähty, ainakin taulujen osalta. Kiinnostus sisälle menoon lopahti, kun totesimme kuinka samankaltaisia taulut ovat.  Kävimme juomassa kivennäisvettä erään kanaalin eräässä rantaravintolassa ja lepuuttelimme samalla yli 13 000 askelta sinä päivänä ottaneita jalkojamme. Pitsapalat katukeittiöstä olivat siirtäneet nälkäämme jo aiemmin.

Palailimme kohti San Marcon aukiota ajatuksella kiertää Ponte di Rialton sillan kautta ja palata näyteikkunaostoksia tehden kuuluisaa Mercerien ostoskatua pitkin. Kaunis ilta veti meidät sillan kupeessa olevan ravintolan terassille kanaalin rantaan maistamaan lasilliset Proseccoa, jo kolmannet tänään! Hyi! Tällä kertaan hinta ja laatu & ympäristö miellyttivät. Perivät peräti 3,60 euroa lasillisesta 🙂 ja toivat vielä snakseja lisähoukuttimeksi. Onnistuivat siten, että otimme vielä maistiaslasin belliniä. Matkaopaskirjamme suositteli tuota kuohuviinin ja persikkatuoremehun sekoitusta. Olimme nähneet sitä mainostettavan jonkin ravintolan seinässä, mutta 11 euron hinta pakotti jatkamaan matkaa (liekö ollut aitoa shampanjaa siellä seassa?). Kysyimme tuossa pelossa sen hintaa ja kun vastaus oli 4,5o euroa, teimme kaupat. Ja taas tuli snakseja juoman painikkeeksi. Hyvää oli tuo signor Ciprianin maineikkaassa Harry`s Barissa kehittämä juoma. Täytyypä testata kotonakin.

Ponte di Rialton silta

Sitten oli aika lähteä kohti hotellikuljetusta. Vaeltelimme hitaasti, kuuntelimme katusoittajia ja nautimme elämästä. Näyteikkunahoukutuksetkin ohitimme suomalaisella sisulla ja periksiantamattomuudella. Olimme siten San Marcon aukiolla 20 min ennen veneemme lähtöä. Kirkon kupeesta kuului kuorolaulua, joten kiiruhdimme  kuuntelemaan. Kävi ilmi, että Washingtonista konsertoimassa ollut sekakuoro piti omaa lähtökonserttiaan matkalaukut jalkojensa välissä.

Saimme nauttia äärettömän kauniista kuorolaulusta, negro spirituaaleista ym. noin vartin ajan. Sitä olisi kuunnellut pidempäänkin, mutta porukka lopetti ja me ehdimme veneeseemme. Loppuilta meni lueskellessa ja kirjoitellessa. Nyt silmiä kirvelee ja on aika mennä rakkaani viereen ja vaientaa samalla Katie Melua, joka on viihdyttänyt meitä Spotifyn kautta koko illan. Ei melua hän enää.

Siinä se päivä sujui mukavasti laiskotellen kunnes tuli aika lähteä taas liikkeelle. Nautimme kämpillä tomaatteja ja hedelmiä, jonka jälkeen vesitaksiin. Kuljettaja ajoi tällä kertaa uutta reittiä eli  hyvin läheltä pääsaaren rantaa. Hyvä niin, sillä saimme paremman käsityksen Venetsian nähtävyyksistä sillä alueella.

Lähdimme tällä kertaa kulkemaan toiseen suuntaa kuin aiemmin eli Huokausten sillan ohi itään.

Väen paljous rantakadulla San Marcuksen aukiolta noin kilometrin verran oli valtaisa. Mistä noita turisteja sinne oikein riittää? Voimme vain kuvitella, miltä tuo kaupunki näyttää ja tuntuu heinä-elokuussa! Nytkin sai jo ajoittain raivata itsensä eteenpäin. Tilanne rauhoittui huomattavasti, kun ohitimme viimeisen laiva- /venelaiturin. Poikkesimme jälleen muutamissa biennnalen näyttelyissä. Pääosin ne eivät kolahtaneet, osin tuntuivat jopa ihmisten herjaukselta. Käväisimme myös biennaalin päänäyttämöllä Arsenalen alueella. Emme kuitenkaan halunneet lunastaa lippua näyttelyyn, sillä kello oli jo paljon ja nälkä kurni. Etsimme Venetsian labyrintissä tietä kohti Rialton siltaa ja mahdollisia ruokapaikkoja. Tuo alue oli pääosin yksitoikkoista katseltavaa, mutta törmäsimme matkalle vahingossa ehkä näyttelyn vaikuttavimpaan osastoon, kiinalaisten maalauksiin.

Siellä oli mm. Hong Sheng Tongin 470 x 1040 cm !!!! kokoinen maalaus ”Together”. Taiteilija on tehnyt sitä vuosien 2011-13 aikana ja sen ymmärtää,, kun näki lopputuloksen. Vaikuttavaa! Tuosta kaverista kuullaan vielä!

Kurnivien vatsojen siivittäminä matkasimme sopivaa ravintolaa etsien. Melko lähellä Rialton siltaa havaitsimme persoonallisen Artist-ravintolan. Olin jo kävellessä päättänyt, että haluan maistaa risottoa.

Kun kyseisen ravintolan sisäänheittäjä ilmoitti heiltä löytyvät meren antimilla terästettyä risottoa ja kun Marjattakin oli valmis valitsemaan tuon erittäin viihtyisän, Morenon kuuluisilla lasiesineillä sisustetun paikan, päätös oli tehty. Mikä parasta, ruoka osoittautui todella maukkaaksi. Risotto oli suussa sulavan herkullista ja maistuihan myös lasagne Marjatalle. Lasi viiniä ja pullo kuplivaa vettä olivat päivällisemme oheiset. Jälkiruokayllätyksenä yhteensä 43 euroa maksaneen ruokahetken päätteeksi meille tuotiin herkulliset jäähileiset sitruunajuomat. Namia oli tämä kokonaisuus. Sitten olikin  aika suunnata viimeistä kertaa hotellille, jossa ilta meni perinteisen kaavan mukaan lukien ja lepäillen.

Toisen tämän matkamme kertomuksen löydät täältä:

Hotel Excelsior – luksusta Lidon saarella

 

Ja kannattaa ehkä vilkaista tämäkin kirjoitus, josta käy ilmi hintoja ym. mukavaa:

Venetsian napakymppimatka – #eläkeläiselämää ja ripaus luksusta

 

Comments

  1. Hyvin kirjoitettu matkakertomus! Itsellä Venetsia kokematta, joten sinne kyllä päästävä 😀😀

    1. leppilampi says:

      Kiitos palautteesta Jaakko! Suosittelen Venetsiaa pariksi päiväksi. Sitten ympäristöä katsomaan. Ja hyvää lomaa 😄.

  2. Sofia says:

    Venetsia on kyllä ihana! Kävin siellä ensimmäistä kertaa nyt toukokuussa, ja sellainen fiilis jäi että sinne täytyy joskus vielä palata. Varsinaisesti mikään nähtävyys ei jäänyt kaihertamaan paluuta, vaan ylipäätään se tunnelma pienten kanaalien varrella. Itse viihdyin kaikista parhaiten hieman pääkaduilta syrjässä, ja San Marcon aukio oli turistimassoineen minun mielestä jopa hieman luotaantyöntävä. Me majoituimme paikallisen luona cannaregion alueella, joka oli hieman syrjässä pääturistikaduilta, mutta suhteellisen lähellä rautatieasemaa.

  3. Venetsia on kiehtonut jo pitkään, toistaiseksi en ole päässyt Venetsian lentokenttää pidemmälle, sillä sen kerran kun kaupunkiin laskeuduin jatkui matka heti kohti Pohjois-Italiaa. Mutta kyllä Venetsian aikakin vielä tulee! 🙂
    Kiva ja kattava postaus!

  4. Terhi /Fammo matkalla says:

    Kyllä Venetsia on ehdottomasti upea kohde. Itsellä on jo hieman aikaa vierailusta, mutta jo silloisesta muistan väenpaljouden ahdistavana. Paras aika olisi varmasti matkailla vähän sesongin ulkopuolella.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *