Kanarian saarihyppely 2017 osa 2: Onko tässä Teneriffan paras hotelli?

Jos vierastat hotellin kehumista, älä lue tätä. Kehut tulevat kuitenkin sydämestä eikä hotellilla ole osaa ei arpaa siihen, että päätin kirjoittaa tämän blogin. Teimme sen itseämme varten syystä, että haluamme palata sinne kolmen vuoden kuluttua. Miksi vasta sitten, selviää, kun lukee jutun.

Onnistuin tekemään tämän varauksen vuotta aikaisemmin. Emme kuitenkaan halunneet lentää Kanarialle vain yhdeksi viikoksi, joten päätin etsiä lisää kohteita. Jostain käsittämättömästä syystä löysin  5 tähden Melia-ketjun hotelleista vapaan RCI-viikon myös seuraavalle viikolle Lanzarotelta. Ettei ilo loppuisi liian lyhyeen, sain vielä jatkoksi viikon Gran Canarialta. Trio oli täynnä ja odotus alkoi. Olivatko nuo viikon kovan odotuksen veroisia, selviää näistä kolmesta hotelliraportista. Aloitan Teneriffalta, jossa sijaitsee Gran Melia Palacio de Isora. Se on huikea hotelli!
Kooste tästä matkasta tulee erillisessä matkakertomuksessa, joten keskityn tässä ainoastaan tähän hotelliin. Olimme olleet edullisista lennoista johtuen pari yötä Los Christianoksessa. Sain meille lennot Lontoon kautta satasella.

Koska Asko Tours on “halpamatkatoimisto”, joka tykkää luksuksesta, hypähdimme Tryp-hotellissa viettämiemme parin yön jälkeen paikallisbussiin ja pääsimme 3,80 euroa maksaneelle kyläkierrokselle. Koska meillä oli aikaa, ei haitannut lainkaan vaikka matkaan meni tunti. Kaiken huipuksi bussipysäkki oli aivan hotellimme kohdalla, joten ei huono!

Sisään kuin parempikin väki: loungen kautta

Koska olemme RCI:n jäseniä, kuuluimme yllättäen Melia Clubiin, jolla on noissa hotelleissa erikoiskohtelu. Ilmoittautuessamme bellboylle hotellin edessä, meidät ohjattiin välittömästi jäsenten loungeen. Erinomaisen tyylikkäästi sisustettu huone loksautti #eläkeläiselämää viettävän pariskunnan suut auki heti nähdessämme mihin meidät ohjattiin.

Tyylikkäästi pukeutunut kaunis Vanina-rouva otti meidät ystävällisesti vastaan. Samalla, kun kirjauduimme sisään, hän kysyi haluaisimmeko cavaa? Meiltä ei tarvinnut tuollaista kahdesti kysyä ja kohta meille tuotiin lasilliset kuohuvaa. Vanina on ammattilainen. Kiitos hyvästä palvelusta!

Maistui varmaan minullekin.

Esittelen tässä saman tien loungen tarjontaa. Koko päivän oli maksutta tarjolla kahvia ja teetä, virvokkeita, olutta, hedelmiä, leivonnaisia,…

Teevalikoimakin oli ihan jees…

Tarjoilupuoli puhkesi kukkaan iltaisin klo 18-19, jolloin pöytä laitettiin koreaksi.

Andres oli varsinainen valopilkku ja upea asiakaspalvelija. Päivisin hän kantoi meille klubilaisille varatulle 275 metriä pitkälle “infinity”-allasalueelle jääkylmiä vesipulloja ja hedelmiä. Hänellä oli kuulemma myös salainen puhelinnumero yläkerran isäntään, säiden haltijaan. Iltatarjoiluun mennessämme Andres tuli kysymään “Saisiko teille olla cavaa?” Ja kohta se ilmaantui pöytään. Asiakaspalvelija isolla A:lla.

Ihan käsittämättömältä tuntui, että RCI-pisteillä ja 169 eurolla/viikko voi saada tällaista ekstraa!

Pyytämättä ja yllättäen kuin entinen faksi ilmestyi pöytään tämä kuohuviinistä, katkerosta ym. tehty drinkki. Jotenkin tuntui, että meistä pidettiin huolta.

Loungen suhteellisen pienten tilojen istuimet oli aseteltu ryhmiin, joten keskustelut muiden hotellivieraiden kanssa olivat “arkea” joka ilta. Tämä latvialaisryhmä tuli tutuksi viikon aikana melko hyvin. Sisarukset puolisoineen ja lapsineen ovat Riikasta. Oli hieno juttu vaihtaa kokemuksia matkoista, kuulla vinkkejä Melia-hotelleista kuten myös Latvian nähtävyyksistä. Saimmepa eräältä englantilaispariskunnalta sellaisen Melia-vinkin, että vuoden kuluttua kutsuu Malta!

Huoneistossakin oli tyyliä, kuten kaikessa muussakin

Odoteltuamme vähän aikaa meidät saateltiin bellboyn toimesta huoneistoomme. Meitä odotti tyylikkäästi sisustettu huoneisto.

Mutta meitä odotti myös yllätys, joka tuli kuin puskista:

Pullo erinomaista Freixenetin cavaa oli kuskattu tervetulotoivotukseksi. Tuntui hyvältä tämä kaikki!

Tyyliä laidasta laitaan.
Yksityiskohdat on mietitty viimeisen päälle. WC-pytyn päältä löytyy tällaista taidetta.
Kosmetiikkavalikoimassa ei ollut valittamista ainakaan laadun suhteen.
Parveke ei ole mikään kaksinen tuossa hintaluokassa.
Huoneen sijainnin kanssa saattoi elää.

Aulat ja yleiset tilat 

Gran Melia Palacio de Isoran yleisten tilojen (sisustus)arkkitehdit osasivat asiansa, ainakin meidän mielestä. Olimme todella vaikuttuneita siitä kauneudesta ja tyylikkyydestä sekä oivallisista yksityiskohdista, joihin hotellissa törmää tämän tästä. Kuvat puhukoon puolestaan!

Ei ole ihme, että tämä hotelli on kerännyt erinäisen määrän palkintoja.

Kyllä meidän kelpasi viettää #eläkeläiselämää tuollaisessa paikassa. Unohtumaton kokemus!

Suuri keskusaukio eli vuorokauden ajan mukaan. Iltaa kohti sen kauneus korostui La Gomeran taakse painuvan auringon myötä. Sen jälkeen tunnelmaa kohottivat suihkulähteet ja pienet vesiputoukset.

Jotenkin koki elävänsä viikon ajan satumaailmassa keskellä Tuhannen ja yhden yön tarinoita.

Euroopan pisin uima-allas “infinity” 

Täytyy olla melkoinen juttu, että uima-allas saa meidät ääneen ihmettelemään, että “oh hoh”. Nyt kävi niin, kun astuimme hotellin uima-allasalueelle.

Vastaan uiskenteli Euroopan pisin (hotelliväen tietojen mukaan) uima-allas, noin 275 metriä pitkä infinity-allas.

Hämmästyttävää, että vaikka hotelli oli täynnä, uima-altaassa oli vain vähän uimareita. Suuri osa oli pakkautunut muihin altaisiin. Ne olivatkin sitten täynnä lapsiperheitä ja mekkala oli sen mukaista. Ei haitannut meitä se.

Olihan se ainutlaatuinen paikka!

Melia-klubin oma alue

Harvemmin olemme tunteneet oloamme niin etuoikeutetuiksi kuin Gran Melia Palacio de Isorassa. Jopa uima-allasalueella meille oli rajattu oma alue.

Tällainen näkymä tuli tutuksi aurinkotuoleissa lueskellessa ja kirjoitellessa. Ei Askompaa!

Häikäisevän kauniit auringonlaskut

Tarkoin olivat arkkitehdit miettineet asioita suunnitteluvaiheessa. Noin 40 km päässä sijaitseva La Gomeran kaunis saari siinteli horisontissa ajoittain selkeänä kokonaisuutena, ajoittain usvan hämärtämänä. Jokainen ilta viikon aikana päättyi kauniiseen auringonlaskuun. Pilvet estivät täydellisen auringonlaskun, mutta ei ole näissäkään kuvissa valittamista.  Alla muutama todiste siitä, että kaunis on tuokin maa.

Jotain ainutlaatuisen kaunista jäi muistoksi paitsi kuvina, myös pysyvinä muistoina. Joskohan jälleen kolmen vuoden kuluttua…?

Hotellin muut alueet pähkinänkuoressa

SPA-osastosta erillisenä olivat sen hierontahuoneet, jotka oli sijoitettu yksityisalueemme vierustalle.

Valtavan kokoisessa hotellissa oli useita ravintoloita. Tässä piskuinen kalaravintola.

Sen vieressä oli grilliravintola. Red Carpet -alueelta löytyvät oman ravintolansa, mutta se kallis erikoisalue jäi meiltä kokematta. Juttelin tuosta punaisesta osasta erään saksalaisen opettajanaisen kanssa, joka kävi siellä kuulemma vuosittain. Viikon reissu lukuisine ekstraelämyksineen maksoi kuulemma 2500 euroa! Huh huh! Ei sopisi meidän lompakolle se, ei!

 

Viiden tähden aamiainen

Kokemustemme mukaan aamiainen ja ympäristö, jossa se syödään, kielivät paljon hotellin tasosta. Aamiainen on hetki, jolloin lähes koko hotellin asiakaskunta kohtaa henkilökuntaa päivittäin. Gran Melia Palacio de Isora “säilytti” arvioinneissamme viisi tähteään myös noiden aamukokemusten jälkeen. Ravintolaan astuttaessa eteen avautuu avara aula.

Ravintola on jaettu useisiin osiin niin, että iso hallimainen tunnelma pystytään välttämään.

Toiselta puolelta löytyi vielä altaan vierestä alue, joka on varattu ainoastaan aikuisille

Kaikki tarjoilu oli sijoitettu valtavan  kauppahallimaisesti ravintolan keskelle.Se oli erinomainen ratkaisu. Sisään astuttaessa kohtaa ensimmäisenä kuohuviinialtaan, jossa tarjolla oli Freixenetin “parempaa” Excelcior-kuohuviiniä. Voi sanoa, että päivämme alkoivat todella tyylillä!

“Kauppahallissa” kaikki oli tyylikkäästi tarjolla ja valikoimaa oli “riittävästi”.

Paistopisteet sijaitsevat hallin molemmissa päissä.

Nuo aamiaishetket ohittivat jopa kotiaamiaiset, jotka ovat meillä se päivän tärkein ruokahetki 🙂

Tulihan yhtenä aamuna hedelmätiskillä vastaan hedelmä, johon emme ole aiemmin (muistaaksemme?) törmänneet. Chirimoya näyttää lähes inhottavalta limakasalta, mutta maistuu erinomaisen makealle. Nmm!

Ranta-alue täydentää elämyksen

Tämä hotellin edustalla oleva allas oli kansan suosiossa silloin, kun aallot löivät vauhdilla noiden paalujen välistä.

Näkee helposti, että ollaan tulivuorisaarella. Tämäkin mukava pikkuranta on lähellä hotellia, itseasiassa hotellin rakennuttama.

Hotellin ja meren välissä on mukava rantabulevardi, jossa käyskentely on hienoa touhua.

SUMMA SUMMARUM:

Gran Melia Palacio de Isora on loistohotelli. Se on yksi parhaita, missä olemme majoittuneet.

Hotellista on vaikea löytää mitään moitittavaa. Jos oikein kiristää, pienoiskeittiössä olisi saanut olla keittolevy, mutta kun valitsimme aamiaistarjoilun, ei sitäkään olisi kaivannut. Mikro, kahvinkeitin ja jääkaappi riittivät vallan mainiosti.

Plussapuolelle löytyy sitten vaikka mitä. Se selvisi, kun luki tämän matkakertomuksen. Tästä ei voi seurata muuta kuin se, että kalenteriin laitetaan parin vuoden päähän merkintä, että varaa tuo hotelli vuodelle 2020 (Melia-ketjussa on ns. 3 vuoden sääntö). Toivottavasti silloin tavataan.

Seuraavat pari viikkoa vietimme muissa Melia-hotelleissa ensi Lanzarotella ja sitten Gran Canarialla. Niistä voitte lukea myöhemmin, kun viikot on “kärsitty”.

Tämän saarihyppelymme muut toistaiseksi julkaisemani matkakertomukset löytyvät täältä:

Kanarian saarihyppely 2017 osa 1 Teneriffa: Los Christianos, Playa de las America, Los Gigantes ja Alcala

Kanarian saarihyppely 2017 osa 3: Tutustumista Lanzaroten etelärantoihin

Kanarian saarihyppely 2017 osa 4 Lanzarote: Melia Salinas – hotelli aikuiseen makuun

Ja lisää on tulossa lähipäivinä.

Seuraa matkapäiväkirjojen ilmestymistä Facebook-sivulta Appa matkustaa. Käy tykkäämässä sitä, jotta näet uusimmat postaukset sitä mukaan, kun niitä sinne laitan.

6 total views, 3 views today

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *