Kanarian saarihyppely 2017 osa 3: Tutustumista Lanzaroten etelärantoihin

Tässä Kanarian saarihyppelymme kolmannessa osassa tutustutaan Lanzaroten eteläosan pariin rantakohteeseen. Aloitamme 1. majapaikastamme Las Caletasissa, siirrymme bussilla saaren pääkaupunkiin Arrecifeen ja vierailemme Playa Blancalla, saaren ehkä suosituimmassa rantapaikassa. Bussilla matkaaminen on saarella edullinen ja kätevä tapa autovuokrauksen vaihtoehtona.

Olimme viettäneet uskomattoman hienon viikon pari kertaa Espanjan parhaaksi hotelliksi valitussa Gran Melia Palacio de Isorassa. Kanarian saarihyppelymme toiseksi saareksi valikoitui Lanzarote syystä, että onnistuin löytämään jatkoa Teneriffan RCI-viikollemme.

Lensimme Teneriffalta paikallisen yhtiön koneella Las Palmasin kautta. Sopivan hintaisen lennon löytäminen oli kiven alla. Jos olisimme saarten asukkaita tai omaisimme jonkinlaisen paikallisen IETA:n, lentäminen olisi pilkkahintaista. Meille löytyi kovan etsiskelyn jälkeen 58 euron lennot, joka oli toki ihan kohtuullinen hinta etenkin, kun lähtö tapahtui Teneriffan eteläiseltä lentokentältä.

Bussiliikenne toimii Lanzarotella ihan hyvin. Kävelimme lentokentän tuloaulasta oikealla vajaan 200 m päässä olevalle bussipysäkille. Sieltä löytyivät hyvät aikataulut eri suuntiin. Hyppäsimme pääkaupunki Arrecifeen menevään bussiin ja maksoimme 1,60 euron tiketit. Jäimme pois linja-autoasemalla ja vaihdoimme toiseen bussiin (linja 03), jolla pääsimme aivan hotellin eteen.

Koska RCI-viikkojen vaihtopäivät eivät osuneet aivan kohdalleen, jouduimme etsimään majapaikan pariksi yöksi. Tiiviin ristiintaulukoinnin jälkeen päädyimme Las Caletasissa sijaitsevaan Occidental Lanzarote Playa -hotelliin. Se osoittautui monessa suhteessa hyväksi valinnaksi.

 

Hotellissa on viihtyisä uima-allas, joka tosin sattui olemaan tuona aikana aivan täynnä. Lapsiperheet olivat liikkeellä. Olisikohan kouluissa syyslomia muuallakin kuin Suomessa vai vaikuttiko se, että viikonloppu oli alkamassa?

Hotellin kohdalla on pieni uimaranta, jossa pääsee tekemisiin meren kanssa. Tällä kertaa se oli miellyttävämpi vaihtoehto uimiselle vaikkei tuossa altaassa mitään vikaa olekaan.

Tuossa hotellissa lapset oli huomioitu sen verran hyvin, että kannattaa pitää mielessä hyvänä vaihtoehtona.

Tämä lavastamaton 🙂 kuva esittelee hotellin huoneen: peruskauraa.

Osittainen merinäköala oli kiva juttu, mutta se, että baari oli huoneemme alapuolella ei ollut! Saimme nauttia aivan armottomasta discomusiikista etenkin lauantai-iltana puolille öin saakka. Huh huh! Oli siinä kestämistä.

Taidettakin oli kehitelty hotelliin, jota voi ehdottomasti suositella hinta-laatusuhteen vuoksi. Maksoimme 2 vrk puolihoidosta 82,40 eu/vrk. Ja kuohuviiniaamiainen on aina hyvä merkki 🙂 Illallisella juomat eivät kuuluneet hintaan, mutta parilla kolmella eurolla sai lasin viiniä tai pullon vettä.

 

Bussimatka Arrecifeen ja Playa Blancalle oli hyvä juttu

Päätimme käydä tutustumassa saaren eteläisessä kärjessä sijaitsevaan lomakohteeseen Playa Blancaan, jota olimme edellisenä vuonna katselleet Fuerteventuran pohjoispäästä. Saarten välillä on tiheähkö lauttaliikenne. Erillinen matkakertomus siitä löytyy tästä linkistä: http://leppilampi.matkabloggaajat.fi/fuerteventura-kevat-2016-pitkien-hiekkarantojen-saari/

Ostimme noin 5 euroa maksaneet vaihtoliput Arrecifen kautta Playa Blancalle. Olimme huonosti informoituja jatkoyhteydestä, joten meillä jäi pari tuntia aikaa ihmetellä saaren pääkaupungin meininkiä.

Kävelimme noin kilometrin päässä olevalle uimarannalle tutustumaan sen tarjontaan.

Arrecifen uimaranta on muiden hiekkarantojen mukaisesti todennäköisesti Saharasta tuotua vaaleaa hiekkaa. Ranta on ihan hyvä kokonaisuus, jossa ei ollut tungosta. Pääkaupunki ei ilmeisesti ole kovin suosittu lomakaupunki?

 

 

Rannan toisessa päässä sijaitsee suhteellisen uusi hotelli.

Hotellilla on suhteellisen vaatimaton katettu uima-allas toisessa kerroksessa. Auringonottopaikkoja ei ollut kovin paljon, mikä kertonee jostain?

Arrecifestä jäi sellainen kuva, että siellä asuu paljon paikallista väkeä. Kaupunki sinällään on kohtuu iso, mutta ei tehnyt vaikutusta missään muotoa. Siitä tui tylsä vaikutelma. En suosittele!

Laavakenttien kautta Playa Blancalle

Emme olleet tulomatkalla noteeranneet, että toinen pääbussiasemista sijaitsee rannan toisessa päässä eli näkyy yllä olevassa kuvassa. Niinpä käppäilimme läpi tylsän kaupungin reilun kilometrin päähän toiselle bussiasemalle, jonne tulimme hotellilta. No, eipä kävely tehnyt lainkaan huonoa. Olimme vähän niinkuin niillä töin.

 

Bussimatkalla todistimme omin silmin, että Lanzarote on myös viinin tuottaja. Olin maistellut sen hyviä viinejä edellisellä viikolla viininmaistajaisissa Gran Melia Palacio de Isorassa. Vähän hurjalta näytti, että laavakiven keskelle oli kaivettu kuoppia viiniköynnöksiä varten, mutta niin se vaan oli.

Bussin ikkunasta ei saanut paljon käsitystä Yaizan kauniista kylästä, mutta parempi vähän, kun ei ollenkaan. Jätimme tällä kertaa saaren toisenkin “pakollisen” kohteen Timanfayn kansallispuistonkin kokonaan väliin, sillä siellä kävimme edellisellä kerralla. Lanzaroten kuuluisia laavapeltoja ja “kuumaisemaa” sen sijaan pääsi linja-autostakin ihailemaan.

Playa Blanca oli meille korkkaamaton kohde, joten oli todella kiva nähdä miksi se on niin suosittu.

Oli siinä Marjatallakin tekemistä asuvalinnan kanssa, sillä päivä oli aikalailla helteinen.

Kävelimme urheasti auringon paahteesta huolimatta rantabulevardin päästä päähän. Positiivinen yllätys eli tuonne voisi joskus majoittuakin muutamaksi päiväksi.

Hauskoja yksityiskohtia ja rohkeaa värimaailmaa löytyi tuosta kauniista kaupungista.

Playa Blancassa oli ikuisen rakkauden lukkoja laitettu rannalla oleviin ketjuihin eli aika PALJON!

 

 

Yllä oleva ranta ja kaunis kukkamuuri antoivat jo osviittaa siitä, että kuvassa näkyvä hotelli on laadukas.

Erittäin hyvän näköinen varpaistelupaikka jäi nyt testaamatta sillä emme halunneet tällä kertaa hiekkaa varpaiden väliin jalanpesupaikkojen puuttumisesta johtuen.

Meillä on tapana käydä kurkkaamassa potentiaaliset hotellivaihtoehdot, joten olihan se kylän ykköspaikka pakko käydä kurkkaamassa.

Vaelsimme kauniin uima-allasalueen läpi ja päädyimme vilvoittelemaan viidakkoon.

Princesa Yaiza tuli korvamerkityksi. Jos sinne saisi joskus edulliset majoitukset, saattaisimme vaikka lähteäkin. Hotelli on nyt seurattavien listoilla.

Tämän visiitin jälkeen olimmekin valmiit paluumatkalle kohti hotelliamme samaa reittiä mitä tulimmekin. Hieno päivä!
Tämän saarihyppelymme muut toistaiseksi julkaisemani matkakertomukset löytyvät täältä:

Kanarian saarihyppely 2017 osa 1 Teneriffa: Los Christianos, Playa de las America, Los Gigantes ja Alcala

Kanarian saarihyppely 2017 osa 2: Onko tässä Teneriffan paras hotelli?

Kanarian saarihyppely 2017 osa 4 Lanzarote: Melia Salinas – hotelli aikuiseen makuun

Ja lisää on tulossa lähipäivinä.

Seuraa matkapäiväkirjojen ilmestymistä Facebook-sivulta Appa matkustaa. Käy tykkäämässä sitä, jotta näet uusimmat postaukset sitä mukaan, kun niitä sinne laitan.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *