Reykjavik tutuksi muutamassa tunnissa – Islanti-trilogian jatko-osa

Mitä ehtii Reykjavikissa nähdä muutamassa tunnissa? Jos olet ottanut vaikka stopoverin, saat näiden vinkkien avulla ainakin jonkinlaisen käsityksen tuosta maailman pohjoisimmasta itsenäisen valtion pääkaupungista. Se on Islannin (noin 340 000 asukasta) ylivoimaisesti suurin kaupunki vaikka asukkaita ei ole kuin reilut 120 000. Vietimme siellä saarikiertueemme päätteeksi muutaman tunnin maan itsenäisyyspäivänä 17.6. Kävimme seuraamassa juhlakulkuetta sekä tutustumassa Reykjavikin päänähtävyyksiin, kauniiseen Hallgrimskirkkoon sekä huippumoderniin Harpa-musiikkitaloon. Etenkin kaupungin ykköskohde Harpa salpasi hengitystä kauniilla modernilla muotoilullaan. Siinä on sitä jotain!

Olimme ajaneet lähes 1500 km kolmen päivän aikana ja saaneet lähes ähkyn Islannin sadunomaisen saaren upeaa luontoa ahnehtien. Lentokone lähtisi illalla, joten meillä oli hyvin aikaa ajella vielä reilut parisataa kilometriä ja tutustua saaren pääkaupunkiin. Aiemmat matkakertomuksemme löydät sivuston oikeasta reunasta hakusanalla “Islanti” tai tämän kirjoituksen lopussa olevien linkkien kautta.

Lähdimme ajelemaan itsepalveluhotellistamme North Starista heti, kun olimme nauttineet maittavan aamiaisen.

Edessä oli kauniita vuoristomaisemia, mutta myös lähes yksitoikkoiselta näyttävää asumatonta seutua. Olisiko niin, että kolmen päivän ajelu toinen toistaan kauniimpia maisemia ihaillen sai suurimman lumouksen haihtumaan. Kävi jopa mielessä, että olisiko saari kannattanut kiertää toisin päin, jotta niin ei olisi käynyt?

Yllä olevasta kartasta käy ilmi, että Reykjavikiin pääsee nykyään suoraa reittiä maksullisen tunnelin kautta ja säästää kymmenien kilometrien ajomatkan. Olimme lukeneet jostain blogista, että sitä virhettä ei kannata tehdä, jos haluaa nähdä kauniita maisemia. Uskoimme blogistikollegaa ja ajelimme lahtelaisina lahden kiertäen. Se kannatti!

Vaikka päivä oli sateinen, matkan loppuosalla riitti nähtävää.

Aivan kuin hyvästelläksemme Islannin “kansalliskukaksi” nimeämämme alaskanlupiinin pääsimme nauttimaan niiden kauneudesta vielä viimeisten kymmenien kilometrien aikana.

On se jotain sanoin kuvaamatonta, kuinka suomalaisittain lähes roskakasvin asemassa oleva kasvi voi vangita katseet niin perusteellisesti. Onhan se selvää, että muutaman viikon kuluttua tuo yllä oleva silmän kantamattomiin ulottuva lupiinipelto on täynnä kaikkialle leviävää ja lentävää uusien lupiinien alkua. Se ei meitä tuossa vaiheessa todellakaan masentanut vaan nautimme loppuun asti luonnon kauneudesta ja tyylikkään yksivärisestä värikylläisyydestä. Antaa kaikkein kukkien kukkia!

Reykjavik – pieni suuri pääkaupunki

Olimme varanneet muutaman tunnin aikaa saadaksemme yleiskäsityksen Islannin pääkaupungista, jossa lukematon määrä turisteja tekee stopoverit. Maan lentoyhtiö Island Air on tuotteistanut tuon hienon jutun, että voit yöpyä yön tai pari ilman lennon lisämaksua maassa. Erittäin hieno koukuttaja tuntuu olevan se.

Sateen uhka oli koko ajan ilmassa, kun laskettelimme kohti pientä suurta pääkaupunkia. Reykjavik on pieni, kun sitä vertaa muiden maiden pääkaupunkeihin, mutta suuri verrattuna Islannin muihin kaupunkeihin.

Teimme kunniakierroksen Reykjavikin kaduilla ja ajelimme rantakatua sataman ohi länsipuolelle, joka tuntui olevan jonkinlainen kauppojen keskittymä. Rantakatunäkymää hallitsivat tyylikkään harmaat islantilaisittain korkeat kerrostalot, joita näkyy alla olevassa konserttitalo Harpan yläkerroksesta otetussa kuvassa.

Palasimme keskustaan ja etsimme parkkipaikkaa täynnä väkeä olevan kaupungin keskustasta. Ajelimme keskustan läpi ja löysimme maksuttoman parkkipaikan sopivasti Hallgrimskirkon takaa.

Tämä kaunis kirkko oli lyhyen vierailumme must-kohde, joten siitä oli hyvä aloittaa. Wikpedian mukaan kirkko rakennettiin vuosina 1945-1986, ja sen suunnitteli valtionarkkitehti  Gudjon Samuelsson.

Kirkon erikoisen näköinen muotokieli näkyy kaupungin keskustasta tämän näköisenä. 74.5-metrisenä se on Islannin korkein rakennus. Sen tornista onkin hyvät näkymät kaupunkiin.

Kirkkorakennuksen edessä seisoo Erik Punaisen pojan Leif Erikinpojan patsas.

Sisältä kirkko on moderni ja valoisa. On hämmästyttää, että kirkon tornin rakentaminen on alkanut jo vuonna 1945 vaikka varsinainen kirkko valmistuikin paljon myöhemmin.

102-äänikertaiset urut ovat komea ilmestys.

Lähdimme tutustumaan kaupungin keskustaan ja törmäsimme välittömästi näihin peikkoihin. Liekö jotain Islannin kansallismörköjä. Peikot kuvissa oikealla.

Nämä pari taloa lienevät Reykjavikin kuvatuimpien talojen joukossa. Rohkeutta riittää…

Satuimme osumaan paikalle Islannin itsenäisyyspäivänä 17.6., joten pääsimme osaksi pienimuotoista kulkuetta.

Harpa musiikkitalo – Reykjavikin helmi

Kulkue ei ollut mikään massiivinen näky, joten siirryimme lähes saman tien katsomaan päänähtävyyttä, viimeisen päälle upeaan Harpa-musiikkitaloon. Tuo vuonna 2011 valmistunut tanskalaisen Henning Larsenin toimiston suunnittelema upeus on Reykjavikin ehdoton pääkohde.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi näytillä oli autoja itsenäisyyden alkuajasta nykypäivään.

Astuessamme konserttitalon aulaan leukamme loksahtivat auki. Design oli varsinaista lasien ja peilien leikkiä. Voi vain kuvitella, kuinka arkkitehdit ovat nauttineet ja leikkineet suunnitellessaan tuota huikeaa rakennusta. Ainutlaatuinen nähtävyys, jota ei kannata jättää väliin.

Kuvat puhuvat puolestaan…

Konserttitalon portaikko oli osa valtaisaa aulaa, jossa istuimia oli ripoteltu portaiden viereen. Näkymä alla olevaan ravintolaan ei ollut Askompi.

Päätimme tutustumisemme tuohon muotoilun helmeen nauttimalla kahviossa pientä purtavaa ja juotavaa. Pari muusikkoa piti huolta siitä, että viihdyimme. Mm. Simon Garfunkelin laulut soivat kauniisti tunnelman luojina. Hieno tunteroinen sadetta pitelemässä oli vierailumme Harpassa.

Sitten olikin aika lähteä uhmaamaan sadetta ja kävellä autolle. Ajelimme lentokentälle, luovutimme automme ja olimme valmiit palaamaan kotiin.

Summa summarum:

Islanti on erinomainen matkailukohde, jossa kannattaa käydä. Silti meille jäi tunne, ettemme välttämättä palaa sinne. Kaunis luonto on saaren valtti, mutta sääolosuhteet ovat sellaiset, että maailmassa riittää monia kauniita, mielenkiintoisia paikkoja, joissa ei tarvitse koko aikaa katsella taivaalle sadetta peläten. Meillä oli sikäli loistava säkä, että saimme nauttia jopa 18 asteisista päivistä eli islantilaisittain helteistä. Paljon ehdimme nähdä, mutta vielä enemmän jäi näkemättä ja kokematta. Kauniin luonnon vastapainona ovat korkeat hinnat.

Joka tapauksessa voimme suositella visiittiä satujen saarelle. Saarikierroksemme kolme ensimmäistä matkakertomusta löydät, kun klikkaat oikeassa reunassa olevaa hakusanastoa ja valitset sanan Islanti. Toivottavasti olen niissä pystynyt valottamaan kokemuksiamme sen verran, että alat varailla lentoja Islantiin. Noin parilla sadalla eurolla saatat löytää suorat Finnairin tai Island Airin lennot. Siitä se reissu alkaa.

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *